Advertisement

Eric Dier ei pidä uutta käsivirhesääntöä toimivana – ”Olet koko ajan kauhuissasi omalla rangaistusalueella säännön takia”

International Football Association Board (IFAB) laittoi käsivirhesäännön uusiksi kaudelle 2020/21, minkä takia lähes kaikki käsiosumat palloon tuomitaan rikkeiksi. Uuden käsivirhesäännön myötä rangaistuspotkujen määrä on lisääntynyt huomattavasti kuluneen Valioliigakauden alun aikana. Ensimmäisten kierrosten aikana on nähty yhteensä 23 rangaistuspotkua ja suurinta turhautumista ovat herättäneet käsivirheistä VAR:n kautta tuomitut 11-metriset. Valioliiga-organisaatio, yhdessä pelaajien ja managerien kanssa, onkin toivonut IFAB:lta muutosta käsivirhesääntöön.

Yksi kyseenalaisimmista rangaistuspotkutuomioista nähtiin viime viikonloppuna, kun Tottenhamin Eric Dierin käsivirheestä tuomittu pilkku toi Newcastlen 1-1 tasapeliin aivan ottelun loppuhetkillä. Dier hyppäsi pääpalloon Newcastlen Andy Carrollin kanssa ja hyökkääjän pusku osui lähietäisyydeltä selänpuolelta ilmassa olevan puolustajan käden yläosaan. Dier kommentoikin käsivirhesäännön vaikeuttavan puolustajien pelaamista turhankin paljon.

”Olet koko ajan kauhuissasi omalla rangaistusalueella säännön takia. Tuntuu siltä, ettet pysty pelaamaan täysin normaalilla tavalla. Yleensä tällainen kannanotto saattaa osua omaan nilkkaan ja tämä on vain oma mielipide.”

”Kuitenkin fakta on se, että kaikilla tuntuu olevan sama mielipide tästä asiasta, mikä on harvinaista jalkapallossa. Sen takia on selvää, että asiat eivät ole oikein tällä hetkellä. Jos vastapuolen managerikin sanoo rangaistuspotkutuomion olleen väärä, mikä on myöskin harvinaista jalkapallossa, on selvää, että säännössä on jotain vikaa.”

”Jos olet todella lähellä palloa, kun se osuu käteesi, se ei ole käsivirhe. Jos se osuu tiettyyn paikkaan käsivarttasi, se ei ole käsivirhe. Ja jos kätesi on tietyssä (epänormaalissa) asennossa, se on käsivirhe.”

”Minulle se on erittäin selvää. Onko se tahallinen osuma ja onko käsi sellaisessa asennossa, missä sen ei pitäisi olla? Nuo ovat kaksi kysymystä, jotka pitää kysyä.”