Kommentti: Valioliigan suurseurojen vaihtokaupassa molemmat voittajia – yksi vuosikymmenen parhaista kaupoista

Maanantai-iltana siihen saatiin vahvistus. Alexis Sanchez siirtyy Manchester Unitediin ja Henrikh Mkhitaryan Arsenaliin.

Molemmat siis saivat huippuvahvistuksen, mutta molemmat myös menettivät huippupelaajan.

Herää kysymys, kummalle kauppa oli kannattavampi? – Se oli sitä molemmille seuroille.

Pelaajavaihtoja päittäin nähdään aniharvoin jalkapallossa. Varsinkaan suurseurojen osalta, jotka kaiken lisäksi pelaavat vielä samassa sarjassa, ja jotka kilpailevat vuodesta toiseen samoista pokaaleista.

Nyt niin kuitenkin kävi ja molemmat seurat, sekä molemmat pelaajat saivat juuri sitä mitä halusivat ja tarvitsivat.

Vaihtokaupasta hyötyi sekä Manchester United, että myös Arsenal ja vaihtokaupan häviäjiksi voitaisiin luokitella kaikki muut valioliigajoukkueet.

Jose Mourinho sai mitä halusi, Alexis Sanchez pääsi sinne minne halusi. Sanchez on Unitedille loistava pelaaja. Chileläinen on osoittanut Valioliigaa seuraaville, että hän pärjää pienestä koostaan huolimatta loistavasti valioliigaviheriöillä.

Sanchez tuo Unitedille lisää nopeutta, ratkaisuvoimaa sekä pelaajamateriaaliin leveyttä. Hän on myös monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan niin kärjessä, kuin molemmissa laidoissakin. Vaikka Sanchez on vasta 29-vuotias pelaaja, hän on kokenut pelaaja, jolta nuori United-kasvatti Marcus Rashford voi ottaa oppia tulevina vuosina.

Sanchez tunnetaan pelaajana, joka viihtyy parhaiten vasempana laitahyökkääjänä. Hänet hankittiin Manchesteriin kuitenkin oikeaksi laitahyökkääjäksi, eli samalle pelipaikalle jossa hän pelasi Barcelona-vuosinaan. Pelipaikka on Chilen maajoukkuepelaajalle siis entuudestaan tuttu.

Sanchez on tällä hetkellä pelaajana parhaassa iässä ja hänellä on vielä monta huippuvuotta urallaan edessä. Unitedin hyökkäyskalusto oli ennen Sanchezin siirtoa varsin kokematon, joten chileläisen tulo joukkueeseen oli loistava täsmähankinta.

Henrikh Mkhitaryan saapui kesällä 2016 Manchester Unitedin riveihin kovilla odotuksilla, mutta armenialainen ei oikeastaan missään vaiheessa tehnyt läpimurtoa joukkueessa. Ensimmäisellä kaudellaan hän loisti eurokentillä, mutta Valioliigassa oli vaikeaa. Tällä kaudella näytti siltä, että armenialainen oli viimein sopeutunut Valioliigaan, mutta alkukauden huippuvire katosi tyystin ja armenialainen löysi joulun alla itsensä toistuvasti katsomon puolelta.

Mkhitaryan on parhaillaan loistava pelaaja mutta pelaajan otteista puuttuu tasaisuus. Armenialainen ei myöskään ole vielä täysin sopeutunut Valioliigaan, jossa peli on huomattavasti fyysisempää kuin Saksan Bundesliigassa.

Arsenalissa Mkhitaryan saa kuitenkin aloittaa puhtaalta pöydältä ja näyttöhalut uudessa seurassa ovat varmasti valtaisat. Unitedissa Mkhitaryan pelasi pitkälti oikeana laitahyökkääjänä, mutta Arsenalissa häntä saatetaan peluuttaa kymppipaikalla. Mkhitaryanin tuleva pelipaikka riippuu pitkälti siitä, saako Arsenal houkuteltua Mesut Özilin jäämään Pohjois-Lontooseen. Mikäli Özil lähtee, ottaa Mkhitaryan saksalaisen kapellimestarin roolin joukkueessa, mikäli hän jää, pelaa armenialainen oikeana laitahyökkääjänä myös Arsenal-paidassa.

Mutta miten tähän tilanteeseen päädyttiin?

No, Mkhitaryanista alkoi muodostua kauden mittaan Jose Mourinholle jopa rasite. Armenialainen pelasi löysähkösti monta peliä putkeen, kunnes Mourinho tiputti Mkhitaryanin pitkäksi aikaa kokonaan kokoonpanon ulkopuolelle. Mkhitaryanin tasoista pelaajaa, joka nauttii suurta viikkopalkkaa joukkueessa, ei kuitenkaan ole mitään järkeä pitää katsomossa, vaan häntä yritettiin lopulta jo vähän väkisinkin saada mukaan pelaavaan kokoonpanoon. Edes katsomokomennus ei saanut Mkhitaryania esittämään parastaan, joten hänestä tuli pelaaja, josta Unitedin oli luovuttava.

Arsenal puolestaan joutui samanaikaisesti pattitilanteeseen Sanchezin kanssa, joka ei halunnut allekirjoittaa uutta jatkosopimusta. Kesällä Arsenal sai Manchester Cityltä 60 miljoonan punnan tarjouksen chileläisestä, mutta Arsene Wenger oli tuolloin vielä siinä toivossa, että pelaajan kanssa saadaan kauden mittaan jatkosopimus sorvattua, eikä hän halunnut Sanchezia kilpailijan riveihin myydä.

Syksyn mittaan myös Wenger heräsi todellisuuteen ja tajusi, että Sanchez ei aio jatkaa seurassa enää kuluvan kauden jälkeen. Siitäkin huolimatta Wenger hoki jatkuvasti, että päästää Sanchezin menemään mielummin kesällä ilmaiseksi, kun myy hänet tammikuussa. Tammikuun siirtoikkunan auettua oli Arsenalilla kuitenkin saumat valioliigamestaruuteen jo menneet ja tulevaisuutta silmällä pitäen Arsenalille ei jäänyt muita vaihtoehtoja, kuin laittaa flegmaattisesti ajoittain pelannut Sanchez rahoiksi.

Sanchez on valmis valioliigapelaaja, Mkhitaryan sitä ei vielä ole. Mutta miksi molemmat joukkueet ovat silti vaihtokaupassa voittajia?

Unitedin osalta suurimmat syyt löytyvät ylempää tekstistä, mutta kaupasta lähes lottovoiton teki se, että he eivät joutuneet maksamaan Sanchezista siirtokorvausta, vaan pääsivät eroon kallispalkkaisesta pelaajasta, joka ei tuntunut löytävän paikkaa joukkueessa.

Arsenalin suurin onni oli se, että he saivat Sanchezista vielä jotain irti. Vaikka pidän Unitedin osalta hyvänä asiana sitä, että rahaa ei jouduttu maksamaan, pidän Arsenalin kannalta loistavana asiana sitä, että he onnistuivat saamaan rahan sijaan pelaajan kilpailijan riveistä, jonka täyttä potenttiaalia ei olla vielä Englannin kentillä nähty.

Uskon, että Sanchez tulee nostamaan Unitedin ensi kaudella mestaruustaistoon ja Mkhitaryan tulee näyttämään parhaan osaamisensa Arsenal-paidassa.

Pidän vaihtokauppaa yhtenä parhaimmista kaupoista joita on tehty vuosikymmeniin. Todellinen win-win -tilanne molemmille seuroille.