Englantilainen urheilualan ajatushautomo ”The Sports People’s Think Tank” (”Urheiluihmisten ajatushautomo”, SPTT) on vuodesta 2014 julkaissut vuosittaisen raportin etnisiä vähemmistöjä edustavista valmentajista Englannin jalkapalloliigasysteemin sisällä. Englannin jalkapalloliigasysteemin kuuluvat Valioliigan lisäksi ykkös-, kakkos- ja kolmosdivisioonat, eli Championship, League One ja League Two.
SPTT:n käyttämä termi etnisiä vähemmistöjä edustavista valmentajista on ”Black, Asian and Minority Ethnic coaches” (”mustat, aasialaiset ja vähemmistöetniset valmentajat”), joka lyhenee muotoon BAME-valmentajat. Vuoden 2017 raporttinsa BAME-valmentajien asemasta Englannin liigasysteemissä SPTT julkaisi tänään torstaina. Raportti on herättänyt paljon keskustelua brittimediassa BAME-valmentajien asemasta.
Englannin liigasysteemissä yli 30 prosenttia pelaajista on mustia, aasialaisia tai muiden etnisten vähemmistöjen edustajia. BAME-valmentajien osuus liigasysteemien edustusjoukkueiden valmennusryhmistä (mukaan lasketaan siis managerien lisäksi muutkin valmennusryhmien jäsenet) on kuitenkin vain 3,3 prosenttia. Vaikka mukaan laskettaisiin liigasysteemin seurojen muutkin joukkueet kuin edustusjoukkueet, nousisi prosenttiosuus silti vain 4,6 prosenttiin.
Tunnetuimmat esimerkit BAME-valmentajista Englannin liigasysteemissä ovat Brighton & Hove Albionin manageri Chris Hughton (ainoa BAME-valioliigamanageri) ja Northampton Townin manageri, ex-hyökkääjätähti Jimmy Floyd Hasselbaink.
SPTT:n raportin mukaan kehitys BAME-valmentajien asemassa siitä kun ajatushautomo julkaisi ensimmäisen raporttinsa aiheesta vuonna 2014 on ollut vain minimaalista. Raportin mukaan BAME-valmentajat kohtaavat edelleen vuonna 2017 merkittävästi muita valmentajia suurempia haasteita ja esteitä urallaan. Raportissa viitataan myös Englannin jalkapalloliitto FA:hin liittyviin rasismikohuihin, kuten entisen Englannin naisten maajoukkuepelaaja Eniola Alukon kohtaamaan rasismiin.
SPTT ehdottaakin raportissaan, että koko Englannin liigasysteemissä, myös Valioliigassa tulisi ottaa käyttöön niin kutsuttu Rooney Rule, eli Rooneyn sääntö. Säännön Rooney ei suinkaan viittaa Evertonin Wayne Rooneyyn, vaan amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigassa pelaavan Pittsburgh Steelersin aiemmin tänä vuonna edesmenneeseen entiseen omistajaan Dan Rooneyyn.
Rooney ajoi aikoinaan NFL:ssä läpi säännön, jonka mukaan jokaiseen NFL:n avointa valmennuspestiin tulee haastatella ainakin yhtä etnisen vähemmistön edustajaa. Sääntö ei siis suoraan pakota seuroja palkkaamaan mitään tiettyä määrää BAME-valmentajia, vaan ainoastaan kutsumaan heitä haastatteluihin. Säännön voisi kuitenkin käyttöön ottaessa loogisesti odottaa nostavan BAME-valmentajien määrää. NFL:ssä sääntö otettiin käyttöön vuonna 2003, ja vuoteen 2006 mennessä mustien NFL-valmentajien osuus oli noussut 6 prosentista peräti 22 prosenttiin.
Jos Rooneyn sääntö otettaisiin käyttöön, ei se olisi täysin vieras Englannin liigasysteemille. Säännöstä on nimittäin viime kaudesta 2016-17 ollut käytössä pilottikokeilu Championshipissä, League Onessa ja League Twossa. Näiden kolmen sarjatason seurat ovat jo sitoutuneet noudattamaan Rooneyn sääntöä akatemiavalmentajien hakuprosesseissaan. Lisäksi 10 noista seuroista sitoutui jo viime kauden aluksi vapaaehtoisesti noudattamaan sääntöä myös edustusjoukkueensa valmennushauissa.
Rooneyn sääntö on ainakin aiemmin saanut osakseen myös kritiikkiä. Vuonna 2014 Carlisle United-manageri, entinen Englannin maajoukkuepakki Keith Curle kertoi, ettei usko että Rooneyn sääntö auttaisi Englannissa BAME-valmentajien vähäisyyteen. Itsekin mustan Curlen argumentti oli, että Rooneyn säännöstä muodostuisi seuroille vain muodollisuus. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kutsuttaisiin kyllä haastatteluihin, mutta vain muodollisuutena jotta sääntö täytettäisiin. Todelliset työnsaantimahdollisuudet BAME-valmentajille eivät Curlen mukaan paranisi lainkaan.
On surullista, että BAME-valmentajia on Englannin liigasysteemissä niin vähän. Rooneyn sääntöä harkitessa on kuitenkin pohdittava Curlen väitöstä: auttaisiko se todella asiaa? Entä pureutuisiko se todelliseen ongelmaan, englantilaisessa jalkapallossa piilevään rakenteelliseen rasismiin, joka ei ehkä näy päälle päin seurojen päivittäisessä tekemisessä, mutta josta BAME-valmentajien minimaalinen osuus liigasysteemissä sekä Curlenkin haastattelussaan mainitsema työn saamisen vaikeus BAME-valmentajille kertovat omaa karua kieltään?
Kysymykset ovat aiheellisia. Tästä huolimatta Rooneyn sääntö on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa pilottikokeiluna, niin kuin osassa liigasysteemiä onkin jo tehty. Pilottikokeilun laajentaminen myös Valioliigaan ja samalla myös kaikkien seurojen edustusjoukkueisiin alkuun vaikkapa pariksi vuodeksi olisi helppo tapa mitata sitä, onko säännöllä mitään vaikutusta mihinkään suuntaan. Parhaassa tapauksessa BAME-valmentajien osuus lähtisi nousuun, ja jatkaisi nousuaan, niin että joskus tulevaisuudessa Rooneyn säännön kaltaista ”kiintiötä” ei tarvittaisi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien tasavertaisten mahdollisuuksien takaajaksi.