Valioliigakausi 2019/20 päättyi vasta puolitoista kuukautta sitten, mutta uusi kausi potkaistaan käyntiin jo tulevana lauantaina.
Viime kaudella mestaruutta juhli Liverpool, joka oli täysin ylivoimainen koko kauden aikana. Mestarien liigaan Liverpoolin lisäksi paikkansa lunastivat kakkoseksi sijoittunut Manchester City, kolmossijan napsinut Manchester United sekä neljänneksi päätynyt Chelsea.
Valioliigasta putosivat Norwich, Bournemouth sekä Watford. Mestaruussarjasta Valioliigaan puolestaan nousivat Leeds, West Bromwich sekä Fulham. Maalikuninkuuden vei nimiinsä Leicesterin Jamie Vardy, joka teki kauden aikana 23 maalia.
Nyt kun uusi kausi on ovella, päätimme vaihtopenkki.comin toimituksessa hieman pohtia tulevaa kautta. Listasimme arviomme tulevasta mestarista, maalikuninkaasta, putoajista, kauden yllättäjästä sekä mielenkiintoisimmasta pelaajasta, jota kannattaa seurata.
Kolmen sisällöntuottajamme kesken päädyimme yksimieliseen päätökseen mestarista. Putoajatkin olivat lähes identtiset. Myös maalikuninkaasta löytyi kaksi samaa arviota. Kerrotakoon vielä sen verran, että arvioista ei neuvoteltu keskenään, vaan jokainen teki omat arvionsa itse.
Valioliigan mestari 2020/21:
Arttu Ketola: Manchester City
Mestaruudesta tulee jälleen kerran kahden kauppa, mutta Pep Guardiolan ryhmä on ärsytettynä vaarallinen. Pettymykset edelliskaudella Valioliigassa, FA Cupissa sekä varsinkin Mestareiden Liigassa tarkoittivat sitä, että Cityn kausi päättyi pelkkään Carabao Cupin mestaruuteen, jota voidaan pitää lohdutuspalkintona odotuksiin nähden. Jo koronatauon jälkeen City oli täysin omassa luokassaan ja pari täsmähankintaa Ferran Torresin ja Nathan Aken muodossa tuovat rosteriin vielä entistäkin enemmän leveyttä.
Liverpool tulee varmasti kamppailemaan tosissaan Man Cityn kanssa ja vaikkakin Jürgen Klopp väittää motivaation olevan kunnossa, niin odotetun liigamestaruuden tuoma ”helpotus” ei voi olla näkymättä punapaitojen otteissa. Pitkällisen taistelun jälkeen Guardiola ja City palaavat vuoden tauon jälkeen mestaruuskantaan.
Torsti Vasara: Manchester City
Tekisi mieli sanoa joku toinen, mutta ase ohimolla olisi mielestäni vain yksi nimi, jonka tähän voi tiputtaa. City on vain niin älyttömän vahva ja tasalaatuinen. Kuinka monta Kevin De Bruynen ja Raheem Sterlingin rakentamaa osumaa taas näemmekään? Liverpool pelasi viime kaudella paikoin ilmiömäistä palloa, mutta kauden loppu ja yleiset tunnelmat eivät viestittäneet minulle millään lailla sitä, että dominanssi jatkuisi. Liverpool voi mielestäni aivan hyvin valahtaa myös top-2:n ulkopuolelle – toivottavasti mahat eivät kuitenkaan ole aivan täynnä seuraavaksi 30 vuodeksi!
Mico Tuominen: Manchester City
Omat perusteluni mestarille on lähes identtiset Artun kanssa. City on vielä hankkimassa puolustuspäähän toisen topparin, todennäköisesti Kalidou Koulibalyn. Koulibaly on yksi maailman parhaista toppareista, joka ainakin lähtökohtaisesti täyttäisi Vincent Kompanyn saappaat.
Juuri puolustuspelaaminen oli viime kaudella se, mikä erotti Cityn ja Liverpoolin toisistaan. Koulibalyn (tai muun nimekkään topparin) hankinnalla manchesterilaisseuran puolustuspää on Liverpoolin kanssa tasavertainen.
Cityllä on laadukkaampi keskikenttä, vähintään yhtä hyvä hyökkäyskalusto ja leveämpi materiaali, joten Cityn mestaruus näyttää ennakkoon todennäköisimmältä.
Uskon myös, että Manchester United ja Chelsea kurovat merkittävästi eroa kärkeen kiinni, joten kaudesta lienee tulossa hyvinkin mielenkiintoinen!
Kauden yllättäjä:
Arttu Ketola: Southampton
Loppukauden aivan ilmiömäisessä lennossa ollut Southampton tulee jatkamaan tulevalla kaudella siitä, mihin se jäi. Joukkue nousi lopulta 11. sijalle, vain seitsemän pisteen päähän europelipaikoista.
Ralph Hasenhüttl on löytänyt oikean tasapainon joukkueen tekemiseen ja pistejahti alkaa tällä kertaa heti alkukaudesta, jonka takia Soton nähdään tosissaan taistelemassa europelipaikoista kaudelle 2021-22. Danny Ingsin pysyessä kunnossa, tulee joukkue olemaan vaikea vastustaja ihan mille joukkueelle tahansa.
Torsti Vasara: Manchester United
Vastaisin tähän Chelsean, mutta voiko sitä kuluneen siirtoikkunatykityksen jälkeen oikeastaan enää sanoa yllättäjäksi? Huikeilla vahvistuksilla Chelsea voi hyvinkin päästä pitkälle niin Valioliigassa kuin Mestarien liigassa. Mustan hevosen korttia lähdetään sen sijaan hakemaan jälleen Manchesterin suunnalta, mutta toisesta joukkueesta. Viime kaudella paikoin todella eheisiin, mutta kokonaisuutena ailahdelleisiin, otteisiin yltänyt kohtalaisen kokematon ManU on näkemykseni mukaan nyt kypsynyt joukkueena otollisesti – vaikka kypsyys ei tulekaan ensimmäisenä mieleen kaikista joukkuetta koskevista lomasesongin uutisista. Top-4-sijoitusta ei pitäisi enää joutua hakemaan viimeiseltä kierrokselta. Se edellyttänee nuorten nimimiesten otteiden tasaantumista ja sinänsä maailmanluokan maalivahtiosaston selkeytymistä, mitkä ovat mielestäni näköpiirissä. Joukkue jatkaa siitä, mihin loppukaudesta jäi.
Mico Tuominen: Leeds
Kaudella 2003/04 edellisen kerran Valioliigassa pelannut Leeds nousi vihdoin ja viimein pääsarjatasolle voitettuaan Englannin Mestaruussarjaan viime kaudella täysin ylivoimaisesti.
Marcelo Bielsan miehistö on yllätysvalmis heti debyyttikaudellaan ja TOP-10 -sijoitus ei tulisi yllätyksenä, vaikka toistaiseksi vain Valenciasta hankittu Rodrigo on seuran ainoa nimekäs vahvistus.
Leeds osoitti viime kaudella pystyvänsä taistelemaan tasapäisesti jopa Valioliigan kärkipään joukkueita vastaan, kun joukkue pyöritti Arsenalia Emiratesilla FA Cupin ottelussa. Vaikka Leeds ottelun lopulta hävisi, jätti Bielsan ryhmä itsestään todella vahvan vaikutelman.
Putoajat:
Arttu Ketola: Fulham, West Bromwich, Newcastle
Fulhamin rosteri ei ole muuttunut kovinkaan paljoa edellisestä visiitistä Valioliigaan kaksi kautta takaperin. Scott Parkerin tuore tuulahdus managerina saattaa antaa hissijoukkueeksi profiloituneelle Fulhamille yllätysmomentin, mutta kova ja pitkä sarja näyttää joukkueen todellisen tason.
West Bromwich tulee esittämään erilaisia otteita kuin edellisellä käynnillään Valioliigassa. Slaven Bilic on tuonut joukkueen hyökkäyspeliin enemmän luovuutta. Esimerkiksi laiturit Grady Diangama sekä Matheus Pereira taikoivat mitä uskomattomimpia suorituksia takataskuistaan, joka olikin joukkueen menestyksen avain Mestaruussarjassa. Hieman erilainen meininki kuin Tony Puliksen ja Alan Pardewin johtamilla joukoilla muutama kausi sitten Valioliigassa. Kuitenkin joukkueen materiaali ei ole tarpeeksi leveä ja laadukas, jotta sarjapaikka saataisiin varmistettua.
Newcastlen omistuskuvioiden tyrehdyttyä pitkällisten neuvotteluiden jälkeen loppuivat toiveet paremmasta huomisesta. Harakat saavuttivat uskomattoman sijoituksen (13.) huomioiden heidän pelaajamateriaalinsa sekä pelityylin. Hyvänä hengeluojana tunntun Steve Brucen ryhmä murskasikin maaliodottamat ja todennäköisyydet, joiden mukaan Newcastlen olisi pitänyt olla yksi putoajista. Onni ei tule enää pelastamaan Newcastlea, vaan perinteikäs seura lähtee hakemaan vauhtia mestaruussarjasta kauden päätteeksi.
Torsti Vasara: West Bromwich, Fulham, Newcastle
Tulevalla kaudella näkemykseni mukaan kaksi joukkuetta joutuu perinteisen hissiefektin uhriksi – eikä Leedsin pitäisi todellakaan kuulua niihin. West Brom joutunee auttamattomasti asettumaan ”ensi kauden Norwichin” asemaan. Fulhamin ongelmaksi koituu maalinteko, jossa kone on yskähdellyt toisinaan jo Mestaruussarjassa. Aston Villa sen sijaan väistää jälleen luodin täpärästi, jos ei ihan yhdellä pisteellä, kuten viime kaudella. Yllättävin putoaja on Newcastle, joka ei toivu omistajapuolen sekoiluista ja suurista, täyttymättömistä toiveista.
Mico Tuominen: Aston Villa, West Bromwich, Newcastle
Oma näkemykseni putoajista on lähes sama kuin Artulla ja Torstilla. Ainut ero listalla on se, että uskon Fulhamin säilyttävän sarjapaikkansa ja Aston Villan putoavan.
Villa oli lähellä putoamista jo viime kaudella, mutta teki viimeisillä kierroksilla upean nousun uusien sarjapaikkansa Valioliigassa. Siihen nähden on jopa yllättävää, että joukkue on elänyt hiljaiseloa siirtomarkkinoilla ja hankkinut vahvistukseksi vain laitapuolustaja Matty Cashin.
Villa lähteekin tulevaan kauteen lähes identtisellä kokoonpanolla, joten joukkueen peli tulee pyörimään jatkossakin joukkueen ykköstähti Jack Grealishin ympärillä. Grealishilla on kannettavanaan koko joukkue reppuselässä, ja ilman englantilaispelaajan nappikautta ei Villaa tulla näkemään enää kaudella 2021/22 Englannin korkeimmalla sarjatasolla.
Maalikuningas:
Arttu Ketola: Harry Kane
Harry Kanen kaksi edellistä kautta ovat olleet rikkonaisia, joiden takia Tottenham-hyökkääjä ei ole ollut totutusti mukana taistelussa maalikuninkuudesta. Nyt Kane on kuitenkin saanut oikeasti aikaa palautua loukkaantumisestaan. Tämä helpottaa varmasti sitä, ettei vammakierre jatku tai vanhat loukkantumiset uusiudu tulevalla kaudella.
Jose Mourinhon hyökkäyspelissä sallitaan vapaudet luoda ja tehdä, joka sopii varmasti 27-vuotiaalle hyökkääjälle. Kane esitteli irtonaisia otteita koronatauon jälkeen ja loppupeleissä takuuvarma viimeistelijä naputti mukavat 18 nyyttiä Valioliigassa, vaikkakin missasi yhdeksän ottelua kauden aikana. Ilman loukkaantumisia tulee voittamaan maalipörssin.
Torsti Vasara: Harry Kane
Kultaisen kengän voittajaksi on tälläkin kaudella monta lähes tasavahvaa suosikkia, joista katseeni kohdistuu Harry Kaneen. Henkisesti vahva englantilainen on pelimies parhaassa iässä ja pelaa sellaisessa joukkueessa ja roolissa, jotka ovat omiaan tukemaan ketsuppipullon aukeamista jälleen kahden hieman loukkaantumisten värittämän kauden jälkeen. Kausina 2015-18 Kane tempaisi kolme vähintään 25 maalin kautta putkeen (25+29+30), enkä näe syytä sille, miksei tahti jatkuisi, jos mies saa pelata ehjän kauden. Viime kaudella hän oli viisi maalia Vardyn perässä pelattuaan selkeästi vähemmän kuin kukaan muu kärkikymmenikössä.
Mico Tuominen: Pierre-Emerick Aubameyang
Kaudella 2018/19 maalikuninkuuden 22 maalillaan voittanut Aubameyang jäi viime kaudella yhden maalin päähän samaisesta tittelistä, tehden myös tuolloin 22 maalia.
Aubameyang on Arsenalin selkeä ykköspyssy, eikä maalit jakaudu Tykkimiehissä samalla tavalla kuin esimerkiksi Liverpoolissa, Manchester Cityssä ja Manchester Unitedissa. Siinä kenties se suurin syy valintaani.
Aubameyangilta on lupa odottaa jopa 30 maalin kautta, sillä hän laukoo myös joukkueensa rangaistuspotkut. Pahin kilpailija lienee Artun ja Torstin valitsema Harry Kane, mutta englantilaishyökkääjän jatkuvien loukkaantumisten ja Jose Mourinhon suosiman pelityylin vuoksi uskon gabonilaishyökkääjän olevan varmempi valinta maalikuninkaaksi.
Seuraa tätä pelaajaa:
Arttu Ketola: Eberechi Eze
Crystal Palace nappasi todellisen kultakimpaleen QPR:stä Eberechi Ezen muodossa ja sai Wilfried Zahan vierelle lisää tulivoimaa hyökkäysosastolle. Nigerian ja Englannin kansaisuuden omaava hyökkäävä keskikenttäpelaaja/laitahyökkääjä on käynyt kovan koulun matkalla Valioliigaan, kun hänet heitettiin ulos monesta seurasta ennen todellista näyttöpaikkaa. QPR:n suojissa sellainen avautui ja pelaaja kiitti luottamuksesta 14 maalin ja kahdeksan maalisyötön muodossa.
Pelaajan liikehdintä pallon kanssa oli toisinaan varsin levotonta katseltavaa, kun vastustajat näyttivät lähinnä pujottelukepeiltä Ezen haastaessa hyökkäyskolmanneksella. Tietenkin taso vaihtuu muutaman napsun kovemmaksi ja nähtäväksi jää, riittääkö nuorukaisen taso Valioliigaviheriöille. Kuitenkin pelaaja tulee varmasti väläyttelemään viihdyttävillä suorituksillaan, jonka takia Ezen nimi kannattaa pistää korvan taakse.
Torsti Vasara: Bukayo Saka
Niin monia mahdollisia nimiä ja vain yksi paikka! Nostan suurennuslasin alle Arsenalin nuoren Bukayo Sakan ennen kaikkea siksi, kuinka luonnollisesti hän asettuu lähes mille pelipaikalle tahansa. Työteliäs pelaaja on päässyt maalien makuun jo Valioliigassa, FA Cupissa, EFL Cupissa, Eurooppa-liigassa ja nuorten maajoukkueessa – ja täytti vasta 19 vuotta viime lauantaina! Aidosti uskon, että Arteta löytää hänelle paljon käyttöä tulevalla kaudella, ja kyse voi hyvinkin olla myös tulevasta Englannin maajoukkueen vakiokasvosta.
Mico Tuominen: Neeskens Kebano
Fulhamia edustava Kebano on monipuolinen hyökkääjä, joka pystyy pelaamaan sekä laidalla että keskellä. Parhaat kyvyt hänestä saa irti laidalla, jossa hän pääsee enemmän toteuttamaan mielipuuhaansa – haastamaan puolustajia.
Pienikokoinen, vain 170-senttinen Kebano on tuulennopea, ja täten vaikeasti pideltävä pelaaja. Kongolainen pelasi viime kaudella vain 19 ottelua, joissa hän teki viisi maalia. Kaikki maalit syntyivät kauden viidessä viimeisessä pelissä. Maaleista kolme syntyi vapaapotkuista, joissa hänen potkutekniikkansa on silmiä hivelevä.
Omat odotukset Kebanoa kohtaan ovat korkealla, eikä yllättäisi, mikäli kongolaisesta kohistaisiin kahvipöytäkeskusteluissa kauden aikana.